Koronaviruksen leviäminen maailmanlaajuiseksi epidemiaksi aiheuttaa pelkoa ja hämmennystä myös meillä Suomessa. Ja syystäkin.

Terveysviranomaiset tekevät tässä tilanteessa kuitenkin parhaansa, ja valtiojohto on antanut selkeät ohjeet epidemian torjumiseksi. Annettujen ohjeiden ja viranomaismääräysten mukaan toimiminen ja harkinta on tässä poikkeuksellisessa tilanteessa toisesta välittämistä parhaimmillaan.

Kirkkona meidän tulee huolehtia omasta valmiudestamme, pitää huolta toisistamme sekä tukea yhteiskunnan henkistä kestävyyttä. Huolehdimme perustehtävästämme kaikissa olosuhteissa.

Kirkon erityinen vastuu vaikeuksien keskellä on pitää yllä toivon näkökulmaa. Paastonaikana muistelemme Kristuksen kärsimystietä. Vapahtajamme koki, mitä ihmisen vastoinkäymiset ovat ankarimmillaan. Hän voitti kärsimyksen ja kuoleman. Siksi hän voi auttaa meitäkin.

Pelon sijasta on kaikki syy toivoa ja uskoa, että selviämme tästä ahdingosta. Lupauksensa mukaan Kristus on läsnä kaikissa elämänvaiheissamme.

”Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa,
tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.
Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.
Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!”

(Virsi 600)

Simo Peura
Lapuan hiippakunnan piispa