Pääkirjoitus hiippakunnan sähköisessä uutiskirje Lehtisessä

Kiitos, Parkanon rovastikunta!

Vuosikymmenten aikana Lapuan hiippakunnan eteläraja on siirtynyt ja muuttanut muotoaan. Poikkeuksena on näihin päiviin saakka ollut Honkajoen, Karvian, Parkanon, Kihniön ja Virtain seurakuntien muodostama kokonaisuus. Nämä seurakunnat ovat kuuluneet hiippakuntaan sen perustamisesta, vuodesta 1956, asti.

Parkanon rovastikunta on tuonut hiippakunnan hengelliseen elämään rikastuttavan lisän. Kooltaan pienessä rovastikunnassa seurakuntien yhteishenki on ollut vahva. Siitä kertovat seurakuntien yhteistyömuodot ja yhdessä tekemisen ilo.

Nyt on edessä uusi vaihe. Parkanon rovastikunnan seurakunnat siirtyvät maakuntarajojen mukaisesti eri hiippakuntiin ja rovastikuntiin. Honkajoki liittyi Turun arkkihiippakunnan alueeseen jo kuluvan vuoden alusta, ja vuodenvaihteessa Karvia seuraa sitä. Parkano, Kihniö ja Virrat siirtyvät puolestaan Tampereen hiippakuntaan.

Vierailin kuluneen syksyn aikana lakimiesasessorin ja hiippakuntadekaanin kanssa nykyisen Parkanon rovastikunnan seurakunnissa. Jokaisessa seurakunnassa tapasimme työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, kokoonnuimme messuun ja vaihdoimme kuulumisia kirkkokahveilla. Karviassa vietettiin mieleenpainuva rovastikunnan päätösmessu. (Kuva.) Hiippakunnan puolesta oli ilo kiittää Parkanon rovastikunnan seurakuntia kuluneista yhteisistä vuosikymmenistä.

Seurakuntien tilanne vaihtelee uuden edessä. Osalla on jo tiedossa luontevia yhteistyösuuntia, osa taas lähtee rakentamaan uusia yhteyksiä. Nyt on aika luoda uutta ja luottaa rohkeasti tulevaisuuteen. Tiedän, että Turun arkkihiippakunta ja Tampereen hiippakunta ottavat uudet seurakunnat lämpimästi vastaan.

Hallinnolliset rajat muuttuvat – kirkon ydinviesti pysyy. Seimen Lapsi, ristiinnaulittu ja ylösnoussut Kristus, yhdistää meitä. Hyvän Jumalan siunausta Parkanon rovastikunnan seurakunnille, samoin kuin kaikille Lapuan hiippakunnan seurakunnille!

Simo Peura