Pysyväiskomitea kokoontui 25.2.-2.3.2020 Zürichin lähellä Kartause Ittingenissä, entisessä luostarissa, joka on nykyisin hotelli ja Thurgaun maakirkon retriittikeskus. Isäntänä toimi Sveitsin protestanttinen kirkko (PCS). Kokous oli viimeinen KMN:n jonkin komitean kokous, johon Olav Fykse Tveit osallistui pääsihteerinä. Kokouksena aikana KMN:n johtoryhmä päätti, että eksekutiivin kokous siirretään kesäkuulle (15.-22.6.2020) ja maaliskuun keskuskomitean kokous elokuulle (18.-25.8.2020) korona-viruksen leviämisen vuoksi. Virkaa tekevänä (acting) pääsihteerinä toimii isä Joan Sauca 1.4.2020 alkaen.

Kokouksen ohjelmaan sisältyi ekumeeninen seminaari yhdessä PCS:n edustajien kanssa. PCCC:n puheenjohtajat kertoivat sveitsiläisille osanottajille komission työstä ja sitä edeltävän erityiskomission raportin pääkohdista. Toiseksi seminaarissa perehdyttiin sveitsiläisen ekumeenikon Adolf Kellerin toimintaan. Aiheesta alustivat Martin Hirzel ja Kellerin elämäkerran kirjoittaja Marianne Jehle-Wildberger. Kolmantena aiheena oli PCS:n muodostaminen 26 alueellisesta kantonikirkosta. Kirkon presidentti Gottfried Locher esitteli kirkon basiksen. Kirkon toiminta, synodit yms., käynnistyi vuoden 2020 alusta. Muutos on ollut vaivalloinen ja vaatinut monenlaisia kompromisseja. Esimerkiksi Geneven kantonissa PCS:llä on kaksi jäsenkirkkoa, reformoitu ja vapaakirkollinen. PCS:n synty vahvistaa protestanttista ääntä Sveitsissä.

PCCC vieraili lauantaina St. Gallenissa. Tutustuimme katolisen hiippakunnan toimintaan, tuomiokirkkoon ja kirjastoon. Tapasimme myös katolisen piispan, Martin Büchelin, jota yleisesti pidetään ekumeenisesti avoimena. Hän, kuten moni muu, vakuutti, että katolis-reformoidut suhteet ovat kehittyneet myönteisesti. Tapasimme myös Euroopan katolisten piispainkokousten slovakialaisen pääsihteerin, Martin Michalicekin.

Yleiskokouksen suunnittelu. Valmistelut ovat edenneet myönteisesti. PCCCn kokouksessa oli mukana asiantuntijana piispa (em.) Martin Hein. PCCC suositti seuraavaa:

–          APCn tulee sisällyttää suunnitelmiinsa PCCC aiemmat suositukset,
–          muiden rekisteröityjen osanottajien määrä ei saa muodostua liian suureksi varsinaisiin delegaatteihin verrattuna ja
–          yleiskokouksen ekumeenisten keskustelujen anti tulee ottaa huomioon KMN:n tulevaa toimintaa suunniteltaessa.

Jäsenasiat. PCCC suosittaa keskuskomitealle, että The Apostolic Faith Mission -kirkko otetaan jäsenkirkkojen yhteyteen siihen asti, kunnes sen jäsenhakemus on hyväksytty.

Vastaavaa suositetaan eksekutiivikomitealle First Africa Church Mission -kirkon osalta. Myös sen jäsenhakemus etenee suotuisasti. Pääsihteeri on lisäksi ottanut vastaan Lutheran Church of Christ in Nigeria -kirkon jäsenhakemuksen. Kirkon johtajana toimii arkkipiispa Panti Filibus Musa, LML:n presidentti.

REO ja CWC yhteistyö. Heinäkuussa 2019 KMN:n pääsihteeri ja alueellisten ekumeenisten organisaatioiden pääsihteerit hyväksyivät keskinäisen yhteistyön linjaukset. PCCC tervehti tulosta myönteisesti. Vuosittaiset kokoukset vahvistavat ekumeenisen liikkeen pyrkimyksiä. PCCC oli tyytyväinen myös siihen, että kristillisten maailmanorganisaatioiden johtajat kokoontuvat vuosittain.

Faith & Order -asiat. Komission johtaja Odair Pedroso Mateus korosti alustuksessaan asiakirjan The Church: Towards a Common Vision (TCTCV) merkitystä. Se syventää jäsenkirkkojen yhteyttä. Hän jätti jatkopohdintaan kaksi kysymystä: 1) onko ortodoksisessa ekklesiologiassa tilaa kirkoille, jotka hyväksyvät TCTCV:n näkemykset? ja 2) ovatko reformaation kirkot, jotka hyväksyvät TCTCV:n näkemykset, täysin sitoutuneet näkyvän katolisuuden etsintään? PCCC piti kumpaakin kysymystä olennaisena ykseyspyrkimysten näkökulmasta.

Konstituutio ja säännöt. PCCC keskusteli sääntöjen muuttamista ja tarkistamista pohtivan työryhmän ehdotuksesta ja oli tyytyväinen kokonaisuuteen. Erityisesti keskustelua käytiin ns. pienten kirkkojen asemasta (alle 50000 jäsentä). PCCCn mukaan tulee toimia toisin kuin edellisissä yleiskokouksissa, joissa pienet kirkot osallistuivat päätöksentekoon, vaikka siihen ei ole sääntöjen mukaan mahdollisuutta. Yleiskokouksen valmisteluissa ja käytännöissä tähän pitää kiinnittää huomiota. Lisäksi todettiin, että KMN:n vt. pääsihteeriä koskevissa kohdissa käytetään käsitettä interim, kun tarkempi ilmaisu olisi acting.

Konsensus-periaate. PCCC esitti edellisen kokouksen päätösten mukaisesti lukuisia suosituksia, joilla käytännössä voidaan tehostaa konsensus-eetoksen toteutumista. Esim. Achieving Consensus -kirjanen tulee uudistaa. APCn tulee valmistella ohjeet yleiskokouksen puheenjohtajien ja raportoijien kouluttamiseksi. PCCC keskusteli myös siitä, että ns. sinisen kortin käytöstä tulisi olla tarkemmat toimintaohjeet. Toistuva sinisen kortin käyttö ja päätöksenteon estäminen tai vaikeuttaminen ei ole konsensus-eetoksen mukaista.

PCCC kiinnitti huomion myös siihen, että sijaisten (proxies) käytöstä ja kokouksen jäsenen äänivaltaisuudesta ei ole tarkkoja ohjeita. Tällä on merkitystä sille, onko kokous päätösvaltainen (quorum). Nykysääntöjen mukaan päätösvaltaisuuden ehtona on, että läsnä tulee olla enemmän kuin puolet jäsenistä.

PCCC varautuu siihen, että sen on kokoonnuttava kerran ennen yleiskokousta vuoden 2021 aikana.

© Simo Peura