Simo Peura

KMN:n keskuskomitea kokoontui ensimmäistä kertaa sähköisten välineiden avulla. Työskentely edellytti jäseniltä kärsivällisyyttä ja moderaattoreilta päättäväisyyttä. Päivittäin käytettävissä oli 2-3 h työskentelyaikaa. Puheenvuoroja oli pakko rajoittaa, ja paikka paikoin konsensuksen saavuttaminen vaikeutui. Muutamien osanottajien kohdalla internet-yhteydet eivät olleet parhaat mahdolliset, mikä esti täysipainoisen osanoton. Tärkeää oli, että määräenemmistö (2/3) kyettiin säilyttämään istuntojen ajan. KMN:n henkilöstö oli valmistautunut kokouksen läpivientiin erinomaisen hyvin. Keskuskomitean jäsenet tuntuivat olevan varsin tyytyväisiä online-kokoukseen.

Moderaattori Agnes Abuomin tervehdys otettiin arvostaen vastaan. Moderaattori pohti kirkkoyhteisön tilannetta monipuolisesti ja toi esille nykytilanteen tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Hän korosti päättäväisesti, että kirkkojen on pysyttävä yhdessä. Abuom kiinnitti huomiota väkivallan ja rasismin kasvuun, islamofobian ja antisemitismin nousuun sekä kristittyjen vainoihin. Pandemia on saanut aikaan kasvavaa polarisaatiota kirkkojen välillä, mikä ilmenee esim. rokotteiden saatavuutena ja turvallisuuden kokemuksen puuttumisena. Abuom korosti, että kirkot kykenevät kestämään tilanteen. Tarpeen on luoda turvallisia tiloja, joissa voidaan jakaa toivon tarinoita.

Hallituksen raportti otettiin arvostaen vastaan. Keskuskomitea tunnisti hallituksen vahvan pyrkimyksen pitää yllä kirkkojen yhteyttä (fellowship) ja huolehtia KMN:n elävyydestä instituutiona. Huolta kannettiin uuden pääsihteerin valinnasta ja siitä, kuinka yleiskokoukseen globaalista etelästä tulevat delegaatit voivat saada rokotukset.

Pääsihteeri Ioan Saucan raportti. Virkaa tekevä pääsihteeri toi raportissaan esille kirkkojen yhteenkuuluvuuden (fellowship) vahvistamisen ja ekumeenisen kumppanuuden. Pääsihteerin toimintaan oltiin erittäin tyytyväisiä: pandemian aikana hän on vaalinut kirkkojen yhteyttä, vaikka in-person-kokouksia ei ole ollut mahdollista järjestää. Pääsihteeri on lisäksi informoinut kuukausittain vastuullaan olevista merkittävistä tapahtumista (accountability reports). Näistä hänen toivotaan vastedes informoivan myös ekumeenisia kumppaneita. Keskuskomitea oli hyvin tyytyväinen siihen, kuinka KMN:n henkilöstö on toiminut pandemian aikana.

Keskuskomitean raportti Busanista Karlsruheen on työn alla. Keskuskomitean vahvisti nykyisen luonnoksen ja lähetti sen hallitukselle jatkotoimia varten. Keskuskomitea korosti, että raportissa tulee näkyä nuorten sukupolvien rooli ja merkitys, samoin uusien menetelmien käyttö rauhan ja oikeudenmukaisuuden pyhiinvaelluksella keskellä pandemiaa.

Karlsruhen yleiskokouksen järjestelyt. Keskuskomitea otti arvostaen vastaan yleiskokouksen suunnittelukomitean (APC) raportin ja piti sitä hyvin kattavana. Ohjelmakomitea kävi raportista monipuolisen keskustelun. Keskuskomitea korosti, että oikeudenmukaisuuden ja rauhan pyhiinvaellus on edelleen KMN:n toiminnan keskuksessa. Keskuskomitea pyysikin, että ekumeenisten keskustelujen joukkoon lisätään yksi nimeltä ”Inspired by the Pilgrimage of Justice and Peace – Moving together by the Love of Christ”. Huoli militarismin voimistumisesta tulee sisällyttää osaksi ekumeenista keskustelua 14 ”Ecumenical call to just peace”.

Keskuskomitea otti lisäksi vastaan yleiskokouksen päivitetyn viestintäsuunnitelman. Siinä korostetaan nuorten osallistumisen merkitystä yleiskokouksen valmisteluissa ja toteutuksessa.

Yleiskokouksen delegaattien kokonaismäärä on 775. Jäsenkirkot ovat nimenneet (23.6. mennessä) 554 delegaattia ja 99 asiantuntijaa (advisor). 69 jäsenkirkkoa ei ollut vielä nimennyt delegaattejaan (yhteensä 95). Jäsenkirkkojen nimeämistä delegaateista 31 % on naisia, 8 % nuoria, 28 % maallikoita, 72  % ordinoituja, alkuperäiskansoihin kuuluvia 8 % ja henkilöitä, joilla on jokin toimintaeste, 1 %. Prosentteihin oltiin keskusteluissa tyytymättömiä.

Keskuskomitea vahvisti arvostaen jäsenkirkkojen tekemät nimitykset delegaateiksi. Kirkkomme delegaatteja ovat siten arkkipiispa Tapio Luoma, Kati Pirttimaa ja Vilma Saarinen. Kimmo Kääriäinen toimii delegaation asiantuntijana (advisor). Vielä puuttuvat nimitykset siirrettiin hallituksen hoidettavaksi. Pääsihteeriä pyydettiin informoimaan kirkkoja kirjeessään, joka lähtee keskuskomitean kokouksen jälkeen, osanottajatilanteesta ja ottamaan huomioon fair and adequate -periaatteen nimityksiä tehdessään. – Keskuskomitea nimesi 104 kirkkojen ehdottamaa lisädelegaattia yleiskokoukseen pääsihteerin pohjaesityksen mukaisesti. Siinä etusijan saivat naiset, nuoret, alkuperäiskansoihin kuuluvat, maallikot ja jonkin toiminnallisen esteen omaavat. Jussi Sohlberg tuli nimitetyksi. Mikäli ehdotuksia tulee lisää, ne siirtyvät hallituksen hoidettavaksi. Lisäksi pääsihteerin tehtäväksi annettiin pyytää ortodoksisia kirkkoja tekemään ehdotuksia lisädelegaateista siten, että em. ryhmien osanottoa voidaan lisätä. – Keskuskomitea otti arvostaen vastaan ekumeenisten kumppaneiden tekemät nimitykset koskien valtuutettuja edustajia (delegated representatives). Muiden kutsujen hoitaminen delegoitiin pääsihteerin ja edelleen hallituksen tehtäväksi.

Yleiskokouksen budjetti (2018-2023) on suuruudeltaan 15,1 miljoonaa CHF. Budjetin toteutuminen riippuu siitä, pitääkö rahoitussuunnitelma. Saksan ulkoministeriön avustuksen alkuosa (3,3 milj. CHF) näyttää varmalta. Sen sijaan jälkimmäinen osa (3,3 milj. CHF) edellyttää uusien liittopäivien myöntöpäätöstä (vaalit 2022). EKD:n avustus 1,7 miljoonaa CHF toteutunee. Hallituksen tulee seurata rahoitusriskien kehittymistä. Keskuskomitea vaati, että budjettia kehitetään edelleen niin, että se voidaan hyväksyä marraskuussa 2021.

Keskuskomitea hyväksyi KMN:n strategisen suunnitelman ja viestintästrategian 2018-2021 ulottamisen vuoteen 2022. Hallitusta pyydettiin ottamaan huomioon mahdollisuudet syventää vuorovaikutusta digitaalisten välineiden kautta sekä seuraamaan strategiasuunnitelman toteutumista silmällä pitäen erityisesti pandemian vaikutuksia. Lisäksi tähdennettiin KMN:n rasismin, syrjinnän ja ksenofobian vastaisen työn merkitystä.

Jäsenhakemukset. Keskuskomitea hyväksyi kahden kirkon jäsenhakemuksen: Apostolic Faith Mission – South Africa ja The First African Church Mission (Nigeria). Nämä kirkot voivat interim-aikana (helmikuuhun 2022 asti) osallistua KMN:n työskentelyyn. Tällä välin pääsihteerin tulee selvittää, vallitseeko jäsenkirkoissa konsensus näiden kirkkojen jäsenyydestä. – Etelä-Sudanin itsenäistymisen jälkeen the Episcopal Church of Sudan on jakautunut kahteen provinssiin. Kumpikin niistä on anglikaanisen kommuunion jäsen. Keskuskomitea tunnusti kummankin provinssin jäsenyyden jatkuvuuden, mikä tarkoittaa, että ne ovat KMN:n jäsenkirkkoja. – Cook Islands Christian Church on peruuttanut jäsenyytensä KMN:ssa. Keskuskomitea otti tiedon pahoitteluin vastaan, ilmaisi arvostuksena 46 vuoden jäsenyyttä kohtaan ja rohkaisi kirkkoa säilyttämään yhteyden KMN:oon ja ekumeeniseen liikkeeseen. – Keskuskomitea päätti jäädyttää Kimpanguist-kirkon jäsenyyden vuonna 2016. Nyt keskuskomitea päätti, ettei jäädytystä enää jatketa, vaan ko. kirkkoa ei enää pidetä KMN:n jäsenkirkkona. – Keskuskomitea tunnusti, että seuraavat järjestöt saavat KMN:n työyhteydessä a specialized ministry aseman: International Orthodox Christian Charities ja Amity Foundation (Kiina). Keskuskomitea päätti, että pääsihteeri esittää kutsun näille järjestöille nimetä edustajansa (a delegate representative) yleiskokoukseen. – Kuuden kirkon jäsenanomuksen käsittely on työnalla. Näitä kirkkoja pyydetään nimeämään tarkkailija (a delegated observer) yleiskokoukseen.

Nimitykset. Keskuskomitea nimesi uudet jäsenet eri komiteoihin kirkkojen esitysten mukaisesti.

KMN:n talous on hyvässä kunnossa. Päivitetty budjetti valmistuu heinäkuussa 2021 ja sisältää seuraavat huomioonotettavat seikat: matkarajoitteet jatkuvat, Bosseyn kulujen ja tulojen päivitys, keskuskomitean helmikuuhun 2022 siirretyn kokouksen (face to face) budjetointi, yleiskokouksen päivitetty budjetti ja Kyoton maakappaleen myynti (Green Village). Keskuskomitean mielestä tulevaisuuden kokoontumisissa pitäisi käyttää hybridimallia. Sen lisäksi on kiinnitettävä huomiota online-kokousten budjetointiin ja siihen, että osallistuminen kärsii, kun osanottajien pääsy internet-palveluihin vaihtelee.

KMN:n rahoitusstrategiaa 2018-2021 ja tulojen kehittymistä seuraavaa strategiaa jatkettiin vuoteen 2022. KMN noudattaa kestävän kehityksen periaatteita sijoitustoiminnassaan. Kestävyyden ehtoja ei muuteta vuoden 2022 osalta. – Keskuskomitea antoi hallitukselle kuitenkin tehtäväksi arvioida uudelleen investoinnin kohteita. KMN:lla on sijoitusvaroja kahdessa rahastossa yhteensä noin 15 miljoonaa CHF. Viimeksi sijoituspolitiikkaa linjattiin heinäkuussa 2014. Green Village -hankkeessa syntyvien tulojen vuoksi KMN voi joutua investointien osalta uuteen tilanteeseen. Keskuskomitea pyysi hallitusta hyväksymään seuraavassa kokouksessaan sijoituslinjaukset lyhyen ajan investointeja varten.

Green Village -hankkeen etenemiseen sekä ohjausryhmän ja hallituksen työskentelyyn keskuskomitea oli tyytyväinen. Montreal-asuinrakennuksen tulos ja Kyoto-rakennuksen maanmyyntiä koskevat näkymät ovat lupaavat. Keskuskomitea vahvisti hallituksen ja ohjausryhmän päätökset heinäkuusta 2018 lähtien. Keskuskomitea tervehti ilolla LML:n kiinnostusta hankkia omistukseensa toimistotilaa Lima-rakennuksesta. KMN toivoo, että tästä seuraisi pitkäaikainen yhteistyö Genevessä. Keskuskomitea rohkaisi ottamaan seuraavat askeleet LML:n kanssa Lima-rakennuksen osalta sekä yhdessä muuttamaan LML:n kanssa Kyoto-rakennukseen vuonna 2023.

Keskuskomitean seuraava kokous on suunniteltu pidettäväksi Genevessä 7.-17.2.2022. Hallitus pitää videoneuvottelun 15.7.2021 ja tähtää siihen, että hallituksen seuraava varsinainen kokous toteutuu 11.-17.11.2021 Genevessä.

© Simo Peura