Puhe Lappajärven kirkkoherra Zacharias Onditin virkaanasettamisessa

Jes. 54:10

Tätä sunnuntaita kutsutaan latinankielisellä nimellä jubilate. Suomennettuna sana tarkoittaa ”kohottakaa riemuhuuto” tai ”ylistäkää”. Kenellekö? Jumalalle.

Jubilate-sunnuntai onkin oikein sopiva päivä uuden kirkkoherran virkaanasettamiseen. Olemme kiitollisia siitä, että Zacharias Onditi on valmis ottamaan vastaan Lappajärven seurakunnan paimenen tehtävän ja haluaa rakentaa tätä seurakuntaa. Ilo on yhteinen. Tänään seurakunta, ja sinä Zacharias, saatte yhdessä ylistää Jumalaa hänen hyvyydestään ja johdatuksestaan.

Kirkkoherran tehtävä on monipuolinen. Hän johtaa seurakunnan hengellistä elämää ja toimintaa. Hän vastaa siitä, että Jumalan sanaa julistetaan puhtaasti ja sakramentteja hoidetaan oikein Lappajärven seurakunnassa. Hän kantaa kokonaisvastuun seurakunnan työmuodoista. Yhdessä henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa kirkkoherra vastaa siitä, että kaikki tapahtuu hyvässä järjestyksessä ja Jumalan tahdon mukaan.

Sinä Zacharias olet melko nuori ottaessasi vastaan kirkkoherran tehtävän. Mitä se voisi merkitä? Ainakin sitä, että sinulla on tarmoa tarttua asioihin. Ryhdyt toimeen innolla, ja parhaat työvuodet ovat edessäpäin. Innon keskellä on hyvä pitää mielessä myös se, että perhe tarvitsee puolison ja isän aikaa myös kotona.

Nuoruus merkitsee sitä, että vasta opettelet kirkkoherran viranhoitoa. Sinun ei tarvitse tietää kaikkea, vaan saat opetella hoitamaan uutta tehtävää. Nuoruus tarkoittaa, että saat erehtyä. Saat kartuttaa tietojasi ja taitojasi. Oppimiseen kuuluu keskustelu työyhteisössä ja yhteinen pohdinta luottamushenkilöiden kanssa. Älä pyri ratkomaan kaikkea itse, vaan kuuntele toisten kantoja. Muodosta oma näkemyksesi vasta muiden näkökannat kuultuasi. Näin säilytät harkinnan mahdollisuuden loppuun asti ja voit tehdä viisaita ratkaisuja.

Seurakunnan johtajaksi opitaan työtä tekemällä. Johtamisen teoriat tulee hallita, mutta johtajiksi kasvetaan vähitellen. Lappajärven seurakuntalaiset, luottamushenkilöt ja työtoverit tekevät sinusta kirkkoherran, hengellisen johtajansa. He odottavat sinulta tasapuolista kohtelua ja valmiutta yhteistyöhön. Toisinaan johtajaksi kasvaminen tapahtuu ristiriitojen kautta. En tarkoita tällä, että kirkkoherran pitäisi etsiä vastakkainasettelua alaistensa tai luottamushenkilöiden kanssa. Tarkoitan, että vastoinkäymisiä ei pidä pelätä eikä niitä tule väistää. Vastoinkäymisistä jos mistä voi kuitenkin oppia eniten. Tiukoissa paikoissa huomaa, mikä on olennaista ja missä omaa toimintatapaa on aiheellista tarkistaa. Ristiriitoja ei siis pidä pelätä. Ratkaisut niihin tulee kuitenkin löytää yhteisen pohdinnan kautta.

Johtaja voi onnistua tehtävässään vain silloin, kun hän saa työyhteisön tuen työlleen. Jos johtaja jää yksin, hän ei kauan jaksa. Johtajan uupuessa myös hänen alaistensa työ vaikeutuu ja työyhteisön hyvinvointi katoaa. Sen vuoksi jokaisen työntekijän tehtävä ja heidän oma etunsa on tukea esimiestään. Johtajan puolestaan kannattaa luottaa alaisiinsa ja arvostaa heidän osaamistaan ja taitojaan.

Tukemisen tehtävä kuuluu myös luottamushenkilöille. Seurakunta voi hyvin ja yhteistyö sujuu, jos kirkkoherran ja luottamushenkilöiden kesken vallitsee luottamus. Tätä luottamusta rakennetaan molemmin puolin. Sitä tukee asioiden huolellinen valmistelu, avoin pohdinta ja yhteisen näkemyksen etsintä. On tärkeää, että kirkkoherra arvostaa luottamushenkilöiden kokemusta ja linjanvetoja. Yhtä tärkeää on, että roolit pysyvät selvinä: vastuu toiminnan ja henkilöstön johtamisesta on kirkkoherralla. Valta seurakunnassa on siten luonteeltaan jaettua valtaa; sen tulee palvella seurakunnan perustehtävää ja hengellisen elämän hoitamista.

Tämän jubilate-sunnuntain Vanhan testamentin lukukappaleessa ovat seuraavat sanat: ”Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun auttajasi.” (Jes. 54:10)

Usein tämä raamatunkohta luetaan messun alkupuolella, kun seurakunnalle vakuutetaan syntien tunnustamisen jälkeen Jumalan armoa. Sanat ovat Jesajan kirjasta ja ne lausutaan kansalle, joka on joutunut eroon Jumalastaan. Aluksi Jumala vihastuksissaan kääntää katseensa pois kansasta. Sitten hän kuitenkin katuu kovuuttaan ja päättää armahtaa omansa. Kyse on siis siitä, että Jumala vakuuttaa uskollisuuttaan.

Kirkkoherra hoitaa tehtäväänsä Jumalan uskollisuuden varassa. Parhaansa työssä tulee tehdä. Silti työssä onnistuminen ei ole ihmisen osaamisen, tiedon, taitojen tai kykyjen varassa. Ratkaisevaa on se, mitä Jumala tekee.

Sinä Zacharias olet saanut kutsun Lappajärven kirkkoherran virkaan. Joudutpa työssäsi kuinka erilaisiin tilanteisiin tahansa, niin rukoile Jumalalta viisautta ja voimia. Luota siihen, että viran asettaja, Jeesus Kristus on kanssasi. Tätä uskollisuutta ja sen suuruutta Jesaja vertaa suuriin mullituksiin ja turvan katoamiseen. Vaikka vuoret järkkyvät, kukkulat horjuvat tai Lappajärveltä nousee kuinka suuri myrsky tahansa, Jumala ei sinua hylkää. Hänen rakkautensa ja rauhantahtonsa pysyvät. Armon varassa saat ryhtyä hoitamaan sinulle uskottua seurakuntaa. Aamen.