Puhe Eskoon pääsiäispolun 20-vuotisjuhlassa (Simo Peura)

Kehitysvammaisten ääni kuuluu

’Olen onnen poika. Mulla on niin hitsisti ystäviä, mä olen onnekas ihminen, että oon saanu tosi paljon ystäviä. Mulla on niin ihana perhe, että mä oon niin onnellinen, mä olen isoveli, mä olen kummi-setä. Mä tuun tosi onnelliseksi. Paras juttu on, että kehitysvammaiset saa olla ystäviä kaikkien kaa. Mä toivon, että kaikilla tavallisilla olis se, että vau: hyvä tyyppi.’ (Kalle, A2-kehitysvammaisten ilta)

Näin Kalle kuvasi omaa onnellisuuttaan Ylen A2:n kehitysvammaisten illassa 10.2.2015. Iso joukko kehitysvammaisia ja heidän vanhempiaan keskusteli kehitysvammaisuudesta.

Ohjelma oli vaikuttava ja kosketti. Kehitysvammaiset kertoivat itse omasta elämästään. He toivat aidolla tavalla esille ainutlaatuisuutensa ja tehtävänsä keskuudessamme. He muistuttivat elämän arvoista, kaikkien ihmisten yhtäläisistä oikeuksista ja hyvän elämän edellytyksistä. Illan aikana kannustettiin ja rohkaistiin toisia mukaan upealla tavalla. Asenteet muuttuivat.

Kalle jatkoi kertomustaan. Hän myönsi, että oli joskus toivonut, että ei olisi kehitysvammainen. Syy siihen ei ollut hänen kehitysvammaisuutensa, vaan se, että ihmiset eivät ymmärrä hänen tilannettaan: ’sitä, et mää oon williams, ne ei tajuu sitä ollenkaan.’

Illan aikana tuli esille tarve asennemuutokseen työelämässä ja terveydenhuollossa. Työnantajat ottavat edelleen liian varovasti kehitysvammaisia työhön. Kehittämisen paikka on myös siinä, miten lapsen odotuksen aikaiset tutkimustulokset kerrotaan vanhemmille ja minkälaista opastusta heille annetaan. Yhteiskuntamme asenteista kertoo ohjelmassa esitetty kysymys: onko jokaisella oikeus syntyä? Jo tämän kysymyksen esittäminen kertoo meistä ja arvoistamme ja niiden tarkistamisen tarpeesta.

Alkuvuonna kehitysvammaisten ääni on kuulunut muutoinkin poikkeuksellisen paljon. Euroviisujen edustajaksemme valittiin Pertti Kurikan nimipäivät -yhtye. Eduskunta hyväksyi YK-sopimuksen kehitysvammaisten oikeuksista. Yhtyeen basisti Sami Helle arvioi sopimuksen merkitystä. Hän totesi, että päätöstä on odotettu ja se on tarpeellinen: ’Mä en ole tuntenut itseäni tasa-arvoiseksi koskaan Suomessa.’ (Ajankohtainen kakkonen 3.3.2015)

Kehitysvammaisten asia on siis ollut aivan uudella tavalla kansan huulilla, tiedotusvälineissä ja myös sydämissä. Hyvä näin. Mielenkiinto säilyy, kun seuraamme Euroviisuja keväällä. Toivon, että tämä vuosi tulee olemaan asennemuutoksen vuosi.

Pääsiäispolku on kohtaamisen paikka

Tänään vietämme Eskoon pääsiäispolun 20-vuotisjuhlaa. Pääsiäispolulla on sama vahvuus kuin kehitysvammaisten näkymisellä mediassa. Kun kehitysvammaiset pääsevät itse ääneen ja näkyville, viesti on painava. Syntyy syvä ja aito kohtaaminen.

Pääsiäispolku on monella tavoin kohtaamisen paikka. Kohdatessa huomaamme erilaisuutemme ja samankaltaisuutemme. Olemme kaikki erilaisia ihmisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa. Silti meillä on samanlaisia tarpeita. Niistä tärkein on kaipaus tulla rakastetuksi.

Pääsiäisen sanoma on puhetta Jumalan ja ihmisen kohtaamisesta. Sanoma saattaa tuntua tutulta ja moneen kertaan kuullulta. Se ei välttämättä kosketa. Eskoon pääsiäispolku on kuitenkin ainutlaatuinen ja puhutteleva. Kun kehitysvammaiset osallistuvat pääsiäiskertomukseen, saamme uudet korvat ja avoimen mielen. Herkistymme kuuntelemaan tuoreella tavalla entuudestaan tuttuja asioita. Pääsemme mukaan pääsiäiskertomukseen. Sanoma Jumalan rakkaudesta ihmisiä kohtaan tavoittaa sydämemme.

Kohtaaminen ristillä vei paratiisiin

Hiljaisen viikon aikana Jeesus kohtasi monenlaisia ihmisiä. Sotilaat ottivat hänet kiinni. Opetuslapset valvoivat ja nukahtivat Getsemanessa. Ylipapit tutkivat Jeesusta suuren neuvoston kokouksessa. Maaherra Pilatus kuulusteli Jeesusta. Simon Kyreneläinen kantoi Jeesuksen ristiä.

Jeesuksen kohtaaminen muutti jollakin tapaa kaikkien näiden ihmisten elämän. Nasaretilaisesta onkin sanottu, että hän oli kohtaamisen mestari. Joskus hän yllätti ihmiset. Hän ymmärsi tapaamiaan ihmisiä ja tarjosi heille sitä, mitä he todella tarvitsivat. Hän sai ihmiset pohtimaan elämän suuria ja perustavia kysymyksiä.

Yksi mielenkiintoinen kohtaaminen tapahtui Golgatalla. Jeesuksen risti oli keskellä, kahden rosvon ristit vasemmalla ja oikealla puolellaan. Toinen rosvoista liittyi herjaajien joukkoon. Toinen muistutti, että heidät oli tuomittu ansioidensa mukaan kun taas Jeesus oli syytön. Sitten tämä pyysi, että Jeesus muistaisi häntä, kun tulee valtakuntaansa. Jeesus vastasi: ’Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.’ (Luuk. 23:32-42). Tuona hetkenä Jeesus lupasi paljon enemmän kuin mitä rosvo osasi pyytää. Kaikki muuttui. Jo nyt hän oli paratiisissa.

Vau: olet hyvä tyyppi!

Hyvät ystävät. Kehitysvammaisten osallistuminen mediakeskusteluun ja tämän pääsiäispolun toteuttamiseen on meille ikään kuin peili. Peilikuvasta voimme tarkastella omia arvojamme ja asenteitamme. Viime viikkojen aikana olemme voineet miettiä, kuinka meidän tulisi toimia niin, että suomalainen yhteiskunta olisi kaikille hyvä paikka elää.

Kalle on onnellinen. Jokainen meistä tarvitsee Kallen tavoin ystäviä tullakseen onnelliseksi. Jokainen meistä haluaa vakuuttua siitä, että minua rakastetaan. Jokainen meistä tarvitsee varmuuden siitä, että minut hyväksytään. Jokaisen on tärkeä kuulla, että ’vau: olet hyvä tyyppi’. Sen voisimme tänä pääsiäisenä sanoa toisillemme. Sitä Jeesuskin pyrkii sanomaan meille yhä uudestaan.

Näillä ajatuksilla toivotan hyvän Jumalan siunausta Eskoon hengelliselle työlle ja väelle. Olemme matkalla kohti pääsiäisen iloa.