Saarna messussa

”Kesä on tullut ja aurinko paistaa, lomalla mieli on huoleton. Kesä on tullut sen tänään voi haistaa, kiireinen vuosi taas ohi on.” Näin on saattanut monikin hyräillä, kun on saanut tulla veneellä kaupungin kiireestä tänne yhteiselle kesämökille luonnon rauhaan ja hiljaisuuteen. Lehtisaaren historiaan mahtuu monenlaista seikkailua ja johdatusta. Jo ennen viime sotia, vuonna 1932 saari siirtyi silloisen Sipposen kanttoripariskunnan omistukseen, jotka rakensivat sinne perheelleen kodin tai oikeastaan huvilan. Keväällä 1949 täällä vietettiin saman tapaista juhlaa, kuin nyt, kun saari siirtyi seurakunnan omistukseen. Iäkkääksi tullut pariskunta halusi luovuttaa saaren nuorten käyttöön. Luopuminen oli varmasti vaikeaa, mutta he saivat jättää sen tärkeään käyttöön.

Täällä on pelattu ja uitu ja vietetty nuotioiltoja ja monenlaisia hetkiä. Monilla on täältä hyviä muistoja. Saari on saanut palvella runsaamminkin kaupunkilaisia yhteisenä kesänviettopaikkana.

Kesällä 2016 saari koki suuren menetyksen, kun vanha huvila jäi tulen ruoaksi. Yksi aikakausi tuli sen myötä päätökseen. Mutta tämä teille tärkeä paikka sai palvella senkin jälkeen kaupunkilaisia. Ja nyt on aihetta iloon ja kiitokseen, kun täällä on uudet rakennukset palvelemassa seurakuntalaisia. Nyt kaikki on uutta ja paikka entistä ehompi. Tämä saa nyt taas palvella monia vieraita levon ja virkistyksen paikkana.

Tämän päivän evankeliumissa Jeesus sanoo: ”Minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne”. Opetuslapset eivät tahtoneet ymmärtää, mitä hyvää siinä olisi, että heidän mestarinsa menisi pois ja he joutuisivat luopumaan opettajastaan ja ystävästään – vaikka Jeesus käski heidän iloita siitä. Emme useinkaan ymmärrä erilaisten menestysten syytä ja tarkoitusta. On kyseessä sitten henkilö tai rakennus tai joku muu meille tärkeä asia. Elämä on täällä monenlaista luopumista. Muistan, kuinka armeijassa ollessani – itse asiassa täällä lähellä, Tikkakoskelle – kesällä 1988 sain puhelun sisareltani. Hän sanoi, että nyt on vähän ikäviä uutisia, tarkentaen kuitenkin heti, että ihmisille ei ole tapahtunut mitään. Mutta hän kertoi, miten meille tärkeä paikka, viimeksi pitkään kesämökkinä toiminut isäni kotitalo oli syttynyt salaman iskusta tuleen ja palanut korjauskelvottomaksi. Myös sen lähistöllä sijainnut uudisrakennus oli suuressa vaarassa syttyä, mutta se saatiin suojeltua. Tuo uutinen pysäytti ja järkytti.

Elämään mahtuu monenlaisia odottamattomia tapahtumia. Mutta niiden yli voi päästä ja usein edessä on jotain uutta, elämä jatkuu ja menetykset jäävät muistoihin, joihin voi palata. Kummasti pystymme kuitenkin aikaa myöten orientoitumaan uuteen ja näkemään valoa ja toivoa tulevaisuudessa.

Täällä Lehtisaaressakin monet muistot menivät vanhan huvilan mukana, mutta nyt myös uutta on tullut tilalle. Toivotaan, että nämä uudet rakennukset voivat palvella täällä pitkään ja uusille sukupolville tulee paljon muistoja näiden rakennusten myötä ja siitä toiminnasta, mitä täällä tulevaisuudessa ja jo tänä kesänäkin tulee tapahtumaan.

Kevääseen kuuluu kaksi hela, helig -alkuista tai -johdanteista pyhää, helatorstain ja helluntai. Helatorstaina Jeesuksen lausuma sana toteutui ja hän siirtyi pois tästä näkyvästä maailmasta luvaten palata kerran samalla tavalla pilvissä takaisin. Helluntaina, kymmenen päivää myöhemmin, hänen lupauksensa toisesta puolustajasta toteutui. Pyhän Hengen vuodattaminen muotoutui alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon syntymäpäiväksi. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli myöhemminkin pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä. Tänään siis vietetään vihkiäisjuhlan lisäksi syntymäpäivää.

Opetuslapset kokivat, että nyt Jeesuksen lupaus toteutui, he eivät todellakaan jääneet yksin, vaan Pyhän Hengen kautta he saivat kokea Kristuksen läsnäoloa edelleen ja saivat voiman todistaa ylösnousseesta Kristuksesta ja viedä Jumalan valtakunnan sanomaa eteenpäin sanoin ja teoin.

Hyvät kristityt! Samat lupaukset ovat voimassa vieläkin. Meidän ei tarvitse omin voimin yrittää uskoa tai julistaa ja palvella, vaan Pyhä Henki antaa meillekin siihen tehtävään voiman. Jeesus sanoi, miten Pyhä Henki” opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.”

Jeesus viittasi myös omaan sanaansa: ”Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen. Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani – mutta sana, jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut lähettänyt”. Lähetyskäskyssä Jeesus kehotti meitä kastamaan ja opettaa noudattamaan kaikkea, mitä hän on käskenyt meidän noudattaa.

Helluntaivirressä 114 pyydetään:

Oi paiste pyhä, siunaava, rohkaise meitä sanalla
Isämme oikein tuntemaan, kaikessa häneen turvaamaan.
Halleluja!

Kirkasta armo Kristuksen, lohduta mielet arkojen.
Pois vilppi meistä juurita ja valheen opit karkota.
Halleluja!

Helluntai on myös Jumalan sanan juhlapäivä. Juutalaisille helluntai oli sadonkorjuun ja lain antamisen juhla. Meille Jumala on antanut evankeliumin sanan. Pyhä Henki kirkastaa Kristusta ja avaa ymmärtämään Jumalan sanaa. Hän ei opeta jotain uutta oppia, vaan palauttaa mieliin sen, minkä Jeesus jo opetti. Vieläkin kun luemme Raamattua, voimme pyytää, että Pyhä Henki avaisi mielen ymmärtämään sanaa ja noudattamaan sitä.

Hyvät ystävät! Helluntai on jotenkin uuden alkamisen juhla. Sellaista juhlaa voimme myös täällä Lehtisaaressa tänään viettää, kun vietämme avajaisia ja siunaamme tämän saaren rakennuksineen uudelleen käyttöön. Saakoon tämä paikka olla levon ja rauhan ja virkistyksen paikka kaikille, jotka tänne tulevat. Varjelkoon Herramme sekä rakennukset, että vierailijat kaikelta vaaralta ja vahingolta. Kiittäen voimme tänään siunata tämän paikan seurakunnan käyttöön.

Piispa Matti Salomäki