Puhe Laihian kirkkoherra Marja-Liisa Mäen virkaanasettamisessa (Simo Peura)

Ps. 27:1-3, 7-9

Tätä sunnuntaita helatorstain ja helluntain välillä vietetään Pyhän Hengen lahjan odotuksessa. Pyhä Henki luo yhteyden taivaaseen palanneen Kristuksen ja meidän, tässä maailmassa vaeltavien Jeesuksen seuraajien välille. Emme siis ole yksin. Tänä sunnuntaina muistelemme myös kiitoksella viime sodissa kaatuneita. He antoivat elämänsä, jotta me voisimme elää vapaassa isänmaassa.

Meissä kristityissä elää Jumalan läheisyyden kaipuu. Tätä kuvastaa sunnuntain psalmi: ”Herra, kuule, kun huudan sinua! Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni. Sydämeni muistaa sinun sanasi: `Herra, minä tahdon etsiä sinua, älä kätke kasvojasi´.” (Ps. 27:7)

Tämä sunnuntai on erityinen juhlapäivä Laihian seurakunnassa, kun uusi kirkkoherra, Marja-Liisa Mäki, asetetaan juhlavasti virkaan. Seurakunnalla on paljon aihetta kiitollisuuteen.

Uuteen kirkkoherraan kohdistuu monia hyviä odotuksia. Niin on tälläkin kertaa. Viime viikkojen aikana Suomessa on puhuttu paljon luottamuksen rakentamisesta ja johtajuuden merkityksestä. Luottamus ja johtajuus korostuvat erityisesti vaikeina ja vaativina aikoina. Vaikka seurakunta on hengellinen yhteisö, myös sen elämä rakentuu luottamuksen varaan. Hyvä johtajuus puolestaan palvelee seurakuntalaisten hengellisen elämän rakentumista.

Laihian seurakunnassa alkaa nyt uuden rakentamisen aika. Sinun ensimmäinen tehtäväsi, Marja-Liisa, on rakentaa luottamus ja moneen suuntaan: ensin luottamushenkilöihin ja työyhteisön jäseniin, sitten seurakuntalaisiin, kun opit heitä vähitellen tuntemaan.

Viime vuosien ajan luottamushenkilöt ovat Laihialla kantaneet vastuuta kärsivällisesti ja seurakunnan parasta etsien. Samoin ovat toimineet seurakunnan työntekijät. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden vankkumaton tuki on kirkkoherralle välttämätöntä. Omalla toimintatavallaan myös kirkkoherra voi vaikuttaa turvallisen ilmapiirin syntymiseen. Luottamus rakennetaan lopulta yhdessä. Kun se vallitsee, voidaan käydä avointa keskustelua seurakunnan toiminnan suunnasta, sopia ja sitten puhaltaa yhteen hiileen.

Ennen kuin kirkkoherran virka julistettiin haettavaksi kirkkoneuvosto kirjasi ylös odotuksia, jotka sillä oli kirkkoherraa kohtaan. ”Kirkkoherran tulee olla seurakunnan johtaja niin toiminnallisessa kuin hengellisessä mielessä. Hänellä tulee olla näkemystä seurakuntatyön johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä, ja hänen tulee sitoutua käynnissä oleviin kehittämisprosesseihin.”, he kirjoittivat. Tarpeet oli mietitty huolella: seurakunta odottaa kirkkoherralta johtajuutta, näkemystä ja sitoutumista.

Aiemmissa työtehtävissä olet voinut opetella johtamisen taitoa, mutta kirkkoherrana olet vasta-alkaja. Keskusteluissamme laitoin silti merkille, että et pelkää johtajaksi ryhtymistä, hallinnollisia tehtäviä tai esimiehenä toimimista. Hyvä niin. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden myönteinen tuki tarjoaa sinulle mahdollisuuden kasvaa johtajana. Näkemys seurakuntatyön kehittämisestä täällä puolestaan vahvistuu, kun opit ymmärtämään laihialaisia. Sitoutumaan olet valmis jo nyt. Se onkin tärkeää. Seurakunnan kehittämishankkeita ei kannata käynnistää muodon vuoksi. Johtajan on oltava valmis viemään joukot yhteisesti sovittuun suuntaan.

Täällä Laihialla kuntalaisten määrää kasvaa. Monet käyvät työssä Vaasassa tai lähiseudulla. Ohiajava huomaa, että teiden varsille rakentuu uusia asuinalueita. Seurakunnan yksi tärkeä tehtävä on tavoittaa uudet laihialaiset. Aktiivinen ja perinteikäs seurakunta on hyvää vauhtia muuttumassa moni-ilmeiseksi. Tällä kohtaa teillä on miettimistä. Muualta tulleena sinulla Marja-Liisa on tässä pohdinnassa paljon annettavaa.

Toinen seurakuntaelämän pysyvä tehtävä on jumalanpalveluselämän kehittäminen. Sen eteen on jo tehty paljon. Myös kirkkoneuvosto odottaa uuden kirkkoherran sitoutuvan messujen kehittämiseen. Haastatteluissa korostit jumalanpalvelusryhmien muodostamista: niissä seurakuntalaiset voivat kantaa työntekijöiden kanssa vastuuta jumalanpalvelusten rakentamisesta. Tällä kohtaa meillä onkin kirkossa vielä paljon tekemistä: meidän on osoitettava käytännön palvelutehtäviä seurakuntalaisille ja luotava jumalanpalvelukseen lämpöä ja luontevuutta. Tämä ei ole uutta; on kyse vain siitä, että otamme ne mahdollisuudet käyttöön, jotka jumalanpalvelusjärjestys meille jo nyt antaa.

Monia muitakin odotuksia voisi mainita, mutta siitä tulisi loputon luettelo. Viranhoidolle ehkä sittenkin tärkeintä on tapa, jolla virkaa hoidat. Psalmissa kehotetaan viipymään Jumalan edessä, etsimään hänen kasvojaan ja huutamaan hänen puoleensa. ”Herra, kuule, kun huudan sinua! Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni. Sydämeni muistaa sinun sanasi: `Herra, minä tahdon etsiä sinua, älä kätke kasvojasi´.”

Jumalan kätketyt kasvot löytyvät rukouksessa. Rukous on tärkein osa johtamistehtävääsi. Rukous takaa sen, että kirkkoherrana kyselet, mikä on Jumalan tahto. Jos tiedät liian varhain, mitä tulee tehdä, helposti toteutat vain omaa tahtoasi. Kyselevä paimen sen sijaan viipyy Jumalan kasvojen edessä. Silloin hän kestää vastoinkäymisiä, katselee luottavasti eteenpäin ja säilyttää Jumalan palvelijan nöyrän rohkeuden. Sydämesi älköön tätä unohtako. Seurakunta puolestaan muistakoon jatkuvasti rukoilla paimenensa puolesta. Se on tärkein tuki, minkä seurakuntalaiset voivat kirkkoherralleen antaa.

Muista sinä Marja-Liisa vielä se, että Jumala on sinua kohtaan armollinen. Virkaa hoitaessasi tulet monta kertaa huomaamaan, että Jumala vastaa pyyntöihisi ja siunaa työsi. Et ole yksin; Pyhä Henki on kanssasi, kun hoidat virkaa uskollisesti. Tämän siunauksen suojaan sinut suljemme, kun hetken päästä asetamme sinut Laihian kirkkoherraksi. Aamen.