Puhe Kylväjän lähetysjohtaja Jukka Kääriäisen tehtävään siunaamisessa

Kol. 1:20

Tässä messussa siunaamme Jukka Kääriäisen Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtajan tehtävään. Yhdistyksen hallitus on valinnut hänet tähän työhön. Kylväjä on yksi kirkon lähetysjärjestöistä. Siksi on sopivaa, että lähetysjohtaja varustetaan siunauksin tehtäväänsä.

Hyvä Jukka, sinulla on hyvät lähtökohdat Kylväjän lähetysjohtajan tehtävään. Olet lähetyslapsi, josta tuli Taiwanin teologisen seminaarin opettaja. Olet monikielinen. Olet opiskellut Yhdysvalloissa ja toiminut kiinalaisten parissa New Yorkissa. Maa, jota tunnet huonommin, taitaa olla Suomi, sillä olet asunut pysyvästi kotimaassa vain kaksi vuotta. Viimeksi olet toiminut Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologina kirkon ja sen lähetysjärjestöjen hyväksi.

Perustellusti voidaan sanoa, että tunnet lähetystyön globaalin tilanteen, ja lisäksi sinulla on monipuolinen kenttätyön kokemus. Väitelleenä tohtorina pystyt myös analysoimaan lähetystyön ilmiöitä ja teologisia kysymyksenasetteluja. Nämä ovat erinomaiset lähtökohdat uuteen tehtävään. Johtamista sen eri tasoilla joudut kyllä opettelemaan, mutta jokin oppimistehtävä sinullakin täytyy olla.

Viime vuosina on kasvavassa määrin puhuttu lähetystyön kokonaisvaltaisuudesta. Se tarkoittaa koko ihmisen kohtaamista: sekä ihmisen hengellisten tarpeiden huomioon ottamista että hänen elämänsä inhimillisten perusedellytysten turvaamista. Edelliseen vastaamme julistamalla evankeliumia Nasaretin Jeesuksesta, joka on maailman Vapahtaja. Jälkimmäinen muodostaa monipuolisen kokonaisuuden, joka alkaa koulutuksen ja terveydenhuollon rakentamisesta ja ulottuu ristiriitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen.

Kylväjä-lehden haastattelussa (2/21) korostit, että evankeliumin todistuksen elementin on aina oltava jollain tavalla mukana. Päädyit tähän korostukseen havaittuasi, että evankeliumi kokonaan puuttuu tai sitä ei painoteta tarpeeksi kirkkaasti kokonaisvaltaisessa lähetystyössä. Jaan tämän huolen kanssasi. Kumpaakin puolta tarvitaan. Jos sanoo olevansa kokonaisvaltaisen lähetyksen edustaja, silloin tulee myös toimia kokonaisvaltaisesti.

Luterilaisen teologian näkökulmasta kokonaisvaltaisuus on uskon ja rakkauden esillä pitämistä. Ihminen janoaa Jumalan läheisyyttä ja syntien anteeksiantamusta. Tähän tarpeeseen vastaa sanoma Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta – hän on todellinen apumme hädässä. Jotta usko syntyisi ja vahvistuisi, on julistettava evankeliumia ja kuultava se.

Sanomamme toinen puoli on sitten rakkaus ja hyvät teot sekä niihin kannustaminen. Kirkon missiossa on pidettävä kiinni kummastakin, sekä uskon saarnasta että rakkauden saarnasta. Lopulta lienee niin, että olennaista on uskon ja rakkauden tasapaino.

Toinen haastattelussa esiin nostamasi teema on yhteisöllisyyden vahvistaminen. Se edellyttää kirkon jäsenten kristillisen identiteetin vahvistamista sekä teologisen koulutuksen kehittämistä ja ihmisten hengellistä varustamista. Tämä koskee erityisesti nuoria. He voivat saada lähetyskasvatuksen ja lähetysaktioiden kautta tuntuman kirkon missioon. Sanot lopuksi, että rakennat evankeliumin vuoksi siltoja.

Yhteisöllisyyden vahvistuminen on yksi kirkkomme tulevaisuuden kysymyksistä. Elämme edelleen korona-kriisin varjossa. Se iski lujaa kirkkoon, jonka työ – myös lähetystyö – rakentuu erilaisten yhteisöllisten kokoontumisten varaan. Yhteisöllisyyttä murtavat myös kirkon sisäiset kiistelyt. Huolena on sekin, sitoutuvatko nuoret kirkon lähetystehtävään vai tuleeko tilalle jotain muuta kiinnostavaa. Kaikki tämä vaikeuttaa kirkon lähetystehtävän toteuttamista. Sen vuoksi kaikkien kirkon lähetysjärjestöjen ja KLK:n on viisasta toimia yhdessä lähetystehtävän toteutumiseksi. Evankeliumin vuoksi on rakennettava siltoja.

Tämän ajan ja tulevien vuosien haasteena on lähetyskasvatuksen onnistuminen. Oikeastaan meidän on aloitettava peruskysymyksistä. Se edellyttää meiltä yhä uudestaan sen perustelemista, miksi vielä teemme lähetystyötä. Syy on ilmeinen: missio on perustehtävämme. Lähetyskasvatukseen sisältyy kirkon missionaarisen itseymmärryksen terävöittäminen. Toimimme niiden keskuudessa, jotka eivät vielä tunne Kristusta, ja niiden, jotka eivät enää tunne Kristusta. Lähetyskasvatukseen panostaminen tarkoittaa myös nuorten ja nuorten aikuisten innostamista ja rohkaisemista. Heille on sanottava: ”lähde mukaan, sinun kutsumuksesi voisi olla todistaa Kristuksesta jossain puolella globaalia maailma

Kuinka sitten voi jaksaa lähetysjohtajana?

Tämän päivän epistolassa puhutaan lähetystyöntekijän identiteetistä. Paavali kirjoitti Kolossan kristityille näin: ”Tämä evankeliumi on julistettu kaikille luoduille taivaan alla, ja minusta, Paavalista, on tullut sen palvelija.” Mikä on sinun itseymmärryksesi Jukka lähetysjärjestön johtajana?

Minusta voisit toimia Paavalin tavoin. Kristuksen kohdattuaan hänestä tuli ennen kaikkea tämän seuraaja. Ylösnoussut johdatti hänet Jerusalemiin ja sieltä länteen Välimeren eri puolille, mahdollisesti jopa Espanjaan asti. – Paavali oli julistaja. Hänelle evankeliumin sisältö oli sovinto, jonka Jumala teki ihmisten ja koko luomakunnan kanssa. Sovinnon hintana oli Kristuksen kärsimys ja kuolema puolestamme. Hänen ansiostaan voimme kerran astua turvallisin mielin Isän Jumalan eteen pyhinä ja moitteettomina. – Oman todistuksensa perusteella hän, Paavali, oli evankeliumin palvelija. Apostolien teoista ja Paavalin kirjeistä voimme hahmottaa, mitä se yksityiskohdissa merkitsi. Evankeliumille hän omisti koko elämänsä.

Kristuksen seuraaja, julistaja ja evankeliumin palvelija sinä Jukka olet. Tänään ympäröimme sinut Jumalan siunauksella ja rukouksilla. Pysy lujana uskon perustalla. Älä horju toivossa, jonka kuulemasi ja sisäistämäsi evankeliumi sinulle antaa. Rakenna siltoja evankeliumin vuoksi. Aamen.

© Simo Peura