Saarna Petäjävedellä14.4.2019 (Simo Peura)

Joh. 12:12-14

Palmusunnuntain kertomus on meille tuttu. Se kertoo Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin. Ihmiset taittavat puista palmunoksia ja ottavat hänet innostuneesti vastaan. Se on merkki siitä, että Messiaan odotus eli vahvana kansan keskuudessa: juutalainen kansa oli roomalaisten alistama ja toivoi vapautta. Vaikka kansa halusi tehdä Jeesuksesta kuninkaallisen messiaan, hän valitsi toisen tien Vanhan testamentin ennustuksen mukaisesti. Tästä kertoo ratsun valinta. Ylvään hevosen sijasta Jeesus nousi aasin selkään.

Kuulemassamme Johanneksen evankeliumissa palmusunnuntain tapahtumista kerrotaan yllättäen uusia asioita. Evankelista kiinnittää aluksi huomion siihen, että opetuslapset eivät ymmärtäneet ratsastuksen merkitystä. Se selvisi heille vasta myöhemmin. Tässä vaiheessa he ajattelivat kansan tavoin ja odottivat nousevansa tärkeään asemaan Jeesuksen valtakunnassa.

Johannes mainitsee myös Lasaruksen kuoleman ja henkiin herättämisen. Ja aivan lopussa on maininta vehnänjyvästä: sen pitää kuolla, jotta se tuottaa runsaan sadon. Mitä Johannes pyrkii sanomaan näillä maininnoilla? Miksi hän liitti ne palmusunnuntain ratsastukseen?

Alttaritaulun taustahahmot

Täällä Petäjäveden uudessa kirkossa on monta puhuttelevaa kuvaa, ja lisää on tulossa. Huomioni kiinnittyy erityisesti alttaritauluun. Se on mielenkiintoinen. Alttaritaulu on puhdistettu, ja sen värit ja kuvat piirtyvät selvästi katseltavaksemme. Taulussa on monta tuttua aihetta. – Tahdotko kuulla, mitä minä näen taulussa tänään palmusunnuntaina? Selvä, minäpä kerron joka tapauksessa.

Aluksi laitoin merkille kaksi palmua, jotka ovat taulun oikealla sivustalla. Tuon kaltaisista puista kansa taittoi oksia, heilutti niitä Messiasta tervehtiäkseen tai asetteli niitä hänen asteltavakseen.

Oikeassa yläkulmassa on kuvattu kaupunki. Sen täytyy olla Jerusalem. Maasto on mäkistä ja karua kuten Jerusalemin seudulla on. Voimme mielissämme nähdä ratsastajan aasin selässä ja ihmisten ympäröimänä matkalla Jerusalemiin.

Alttaritaulun Jeesus

Vasemmassa yläkulmassa on kolme ristiä. Kyseessä on Golgata, kaupungin muurien ulkopuolella oleva teloituspaikka. Sinne Jeesus kantoi ristinsä kaupungista. Ristit ovat tyhjiä. Tämä kertoo siitä, että Jeesus on kuollut ja hänet on otettu alas. Oikealla alhaalla on puolestaan Jeesuksen hauta. Kivi on siirretty pois hautakammion suulta ja rautaiset kahleet on murrettu. Myös hauta on tyhjä. Viesti on ilmeinen: kuolemallaan Kristus on murtanut kuoleman kahleet ja noussut ylös.

Ylösnoussut Kristus on kuvattu taulun keskellä, tärkeimmällä paikalla. Hänen jalkaterissään ja kämmenissään näkyvät naulojen jäljet. Alttaritaulun Kristus on ylösnoussut kuoleman voittaja. Hänen hahmonsa on kirkastunut, ja hänen salaisuutensa on paljastanut. Ympärillä olevat ihmiset kumartuvat kunnioituksesta Kristuksen edessä.

Sitten on vielä yksi merkityksellinen kohta. Jos katsot tarkasti, huomaat pienen lapsen, jolla on palmunlehvä kädessään. Hän on taittanut sen vieressä olevasta palmupuusta. Lapsen ja lehvän kuvaaminen tuskin on sattumaa. Alttaritaulussa, ikään kuin piilotettuna, on sittenkin palmusunnuntain aihe.

Yksi olennainen ero on kuitenkin olemassa: Jeesuksen hahmo on kirkastunut. Emme tiedä, oliko lapsi väkijoukossa jo palmusunnuntaina. Nyt hän joka tapauksessa katsoo suoraan Jeesukseen ja näkee tämän kirkkaana, uudessa valossa. Hän osoittaa kunnioitusta ylösnousseelle Jeesukselle: ei enää maalliselle kuninkaalle vaan kuoleman voittajalle. Lapsi palmunoksa kädessään on uskon ja kunnioituksen vertauskuva.

Toisenlainen Messias

Näin näen ja tulkitsen Petäjäveden uuden kirkon alttaritaulua. – Siihen on sisällytetty viesti siitä, että Jeesus on toisenlainen Messias kuin odottaisi. Tämän Jeesuksen oppilaat oivalsivat vasta pääsiäisen jälkeen, kun Jeesus ilmestyi heille. Herramme ei tavoitellut tämän maailman kunniaa ja valtaa. Hän oli mieleltään nöyrä. Hän oli palvelija. Hän tuli maailmaan ja ihmiseksi murskatakseen kuoleman vallan. Sen vallan, joka on ihmisen vihollisista suurin, viimeinen ja voittamaton.

Näistä syistä Johannes liitti palmusunnuntain kertomukseen myös viittauksen Lasarukseen. Tämä oli ollut jo usean päivän ajan kuolleena. Mutta kun Jeesus kutsui Lasarusta nimeltä ja käski tämän tulla ulos, kuollut heräsi eloon. Lasarus on meille pysyvä muistutus siitä, että Jeesuksella on voima vapauttaa kuolevaiset kuoleman otteesta.

Samasta kertoo Johanneksen toinen lisäys, viittaus vehnänjyvään. Vehnänjyvän täytyy pudota maahan ja kuolla tuottaakseen runsaan sadon. Näin käy, kun Jeesus suostuu ristinkuolemaan. Kun yksi uhraa itsensä, lukemattoman monet muut saavat lahjaksi elämän. – Sinunkin on lupa uskoa, että ylösnousemus on totta. Saat luottaa siihen, että kerran Jeesus Kristus herättää sinut kuoleman unesta ja kutsuu sinut ikuiseen elämään.

Vehnänjyvän viesti

Palmusunnuntai on viimeinen iloinen sunnuntai ennen piinaviikkoa. Samalla se on kutsu lähteä Jeesuksen mukaan ristin tielle. Tarkoitus on kulkea yhtä matkaa hänen kanssaan. Kannamme mukanamme oman elämämme taakkoja, mitä ne lienevätkin, myös hylkäämisen kokemuksia, kipuja ja ristejä. Matkaa tehtäessä Kristus on kuitenkin kanssamme. Hän kantaa sekä ristiään että meitä. Hän kulkee vehnänjyvän tietä, ja me seuraamme. Tällä tiellä meidänkin on kuoltava, jotta uusi elämä voisi alkaa.

Päämäärä ei kuitenkaan ole risti ja kärsimys vaan ylösnousemuksen ihme. Sen on määrä tulla todeksi meissä. Tähän uskomme ja tätä toivomme. Mutta vehnänjyvän tie on myös kutsu luopua omasta ja itsestä toisten hyväksi. Sitä kutsutaan rakkaudeksi lähimmäistä kohtaan. Se merkitsee asettumista toisen sijaan ja oman itsen unohtamista. Vasta sitten kun vehnänjyvä kuolee, se tuottaa runsaan sadon.

Seurakunta Petäjävedellä

Olemme viime päivinä pohtineet sitä, kuinka seurakunta voisi hoitaa tehtävänsä täällä Petäjävedellä mahdollisimman hyvin. Toivon, että monet löytäisivät tiensä tänne uudistettuun kirkkoon ja tunnistaisivat valon, joka on täällä läsnä. Toivon, että tulijoiden huomio kiinnittyisi alttaritaulussa kuvattuun Kristukseen. Jotta näin voisi tapahtua, seurakunnan tulee rohkeasti julistaa sanomaa Jeesuksesta ja kristityn toivosta. Silloin raskaita taakkoja elämässään kantavat saavat elämäänsä voimaa, lohdutusta ja armoa. Sitä me tarvitsemme. Eikö niin? Aamen.

© Simo Peura