Puhe Uuraisten seurakuntakodin käyttöönsiunaamisessa

Ps. 127:1

Tänään vietämme 16. sunnuntaita helluntaista. Aiheena on Jumalan huolenpito. Jeesus opetti, että Isään Jumalaan luottavan ei tarvitse kantaa murhetta kaikesta mahdollisesta. Samalla Jeesus muistuttaa, että meidän on kiinnitettävä huomiomme olennaiseen. Nämä ovat tärkeitä viestejä meille huolten kantajille. Isojen ja pienten murheiden keskellä tärkeintä on sittenkin Jumalan läsnäolo ja hänen vanhurskautensa etsiminen. Jos yhteys Jumalaan toimii, jaksamme vastoinkäymisissä.

Tämä päivä on erityisellä tavalla kaikkien Uuraisten asukkaiden suuri juhlapäivä. Uusi seurakuntakoti siunataan juhlallisesti käyttöön. Lieneekö johdatusta, että yksi päivän lukukappaleista kuvaa rakentamista. Sen alku kuuluu näin: ’Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa. Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo.’ (Ps. 127:1)

Tämän talon rakentamisessa on ollut monta vaihetta, myös vastoinkäymisiä. Selvää kuitenkin on, että Uuraisten seurakunnan jäsenet ovat halunneet ja toivoneet tätä seurakuntakotia. Nyt tämä odotus on täyttymässä. Hanke on vaatinut niin seurakuntalaisilta kuin sitä eteenpäin vieneiltä viranhaltijoilta ja luottamushenkilöiltä suurta kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä. Kyse on isosta taloudellisesta ja henkisestä ponnistuksesta.

Yksi myönteinen piirre on ollut se, että paikkakunnan asukkaat ovat talkoilla osallistuneet hankkeen toteuttamiseen. Vanha, käyttökelvoton seurakuntatalo purettiin talkoovoimin uuden tieltä jo aikaa sitten. Uutta taloa on kalustettu ja koristettu talkootyöllä uuraislaisten omin voimin. Tämä kaikki kertoo seurakuntalaisten kiintymyksestä ja rakkaudesta kirkkoa ja seurakuntaa kohtaan. Tästä talosta halutaan tehdä sellainen, joka koetaan omaksi ja viihtyisäksi.

Seurakunnan työntekijöille talon valmistuminen merkitsee toimivien ja terveiden työtilojen saamista. Kirkkoherra pääsee kokoamaan väkensä yhteen. Pieni työyhteisö on ollut hajallaan. Silloin yksin puurtamisen tunne korostuu. Sen sijaan saman katon alla on helppo toimia. Olen varma siitä, että uusilla tiloilla on myönteinen vaikutus sekä työntekijöiden jaksamiseen että heidän yhteenkuulumiseensa. Nyt on tarjolla erinomainen mahdollisuus yhteishengen vahvistamiseen. Nyt Uuraisten seurakunnan toimintaa voidaan yhteisvoimin suunnata kohti tulevaisuutta.

Tutustuin puolisoni kanssa taloon perjantai-iltana. Kiinnitin huomiota siihen, että talossa on tilaa seurakunnan kaikille työmuodoille. Musiikkiryhmät ja kuorot voivat harjoitella täällä. Lasten ryhmille on erinomaiset toimitilat, samoin nuorille aina omaa keittiötä myöten. Täällä voidaan järjestää jumalanpalveluksia, vaikka tilaa ei vihitä kirkoksi. Kirkkoherralla on oma toimistonsa ihmisten tapaamiseen. Diakonin työhuoneessa kohdataan ihmisten hätä ja autetaan. Se on varustettu jopa jääkaapein, jotta aineellista hätää kärsivät saisivat jokapäiväisen leipänsä ja heidän perheensä selviytyisivät. Viisautta on, että samoja tiloja voidaan käyttää eri tarkoituksiin ja muunnella.

Seurakuntakodin saaminen on rohkaiseva muutos myös seurakuntalaisille. Erilaiset vapaaehtoisten ryhmät voivat kokoontua uusissa tiloissa keskellä kylää. Täällä on tilaa niin seurakuntalaisten perhejuhlille kuin koko paikkakunnan yhteisille kokoontumisille. Seurakuntakoti tarjoaa lukuisia uusia mahdollisuuksia. Se on nyt kiinni teistä uuraislaiset, kuinka hyvin osaatte ottaa talon käyttöön.

Tätä taloa kutsutaan kodiksi. Sanalla ’koti’ on myönteinen sisältö. Ajatuksena on, että seurakuntakodista tulisi tuttu ja turvallinen, oma. Hyvässä kodissa koemme hyväksyntää ja yhteyttä. Koti on turvapaikka, kun elämä murjoo ja koettelee. Kodissa ei vaadita täydellisyyttä – siellä saa erehtyä ja kasvaa. Hyvän kodin jäsenet rohkaisevat toisiaan epäonnistumisten jälkeen. Kodissa kyetään puhumaan ja ratkomaan ristiriitoja. Vaikka kodin jäsenillä saattaa olla erilaisia, jopa vastakkaisia näkemyksiä, kodissa on tilaa kaikille.

Hyvän kodin tunnusmerkit saattavat tuntua suurilta vaatimuksilta. Sen vuoksi kirkko ja seurakunta kotina olkoot paikka, jossa tunnustetaan ihmisen keskeneräisyys ja puutteet. Täällä voi kilvoitella yhteisessä vuosituhantisessa uskossa ja kasvaa siihen kiinni. Täällä voi harjaantua toiselle hyvää tahtovassa rakkaudessa, asettua hänen sijaansa ja tunnistaa hänen hätänsä ja avuntarpeensa.

Kun miettii seurakuntakotiin kohdistuvia odotuksia, huomaa helposti kysyvänsä: pystymmekö tekemään tästä kodista odotusten mukaisen? Tai: pystyttekö te uuraislaiset tekemään kodista odotusten mukaisen?

Kysymys on aivan oikea ja todellinen sitä pitääkin miettiä. Ehkäpä tässä pohdiskelussa on apua psalmin sanoista: ’jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa.’ Kirjoittajan ajatus on tämä: ihminen voi ja hänen tuleekin tehdä parhaansa mutta lopulta kaikki on kiinni siitä, mitä Jumala tekee.

Tätä seurakuntakotia on rakennettu suurella sydämellä, monin odotuksin ja toivein. Hyvä niin. Kun Uuraisten asukkaat täyttävät nämä tilat ja kokevat ne omakseen, odotukset täyttyvät. On tärkeää luoda taloon myönteistä ilmapiiriä. Yhtä tärkeää on, että Jumala antaa tälle seurakuntakodille ja kaikille sinne tuleville siunauksensa.

Seurakunta kotina syntyy vain silloin, kun pyydetään ja kaivataan Kristuksen läsnäoloa. Pyhä Henki on se, joka luo yhteyden seurakuntaan ja sen jäsenten välille. Pyhä Henki saa tässäkin kodissa aikaiseksi armollisen ja välittämisen ilmapiirin. Näin Herra talonsa rakentaa, ja meidän on siinä hyvä olla. Aamen.

© Simo Peura