Saarna Jyväskylässä jouluaattona

Lk. 2:1-14

Joululaulujen sanoituksista huomaa, että joulu on kaipauksen ja monenlaisten toiveiden aikaa. Emme etsi valtaa, loistoa emmekä kultaa. Niiden sijasta toivomme taivaan valoa ja rauhaa päälle maan. Jouluna haluamme heittää kaikki arkihuolet pois.

Todellisuus on kuitenkin usein toisenlainen. Kodeissa joulua edeltävät viikot ovat kiireisiä. Samoin työelämässä. Monen työtehtävän takaraja osuu joulun aluspäiviin. Ei siis ole ihme, jos valmistautuminen tuntuu jäävän keskeneräiseksi. Joulu tulee ikään kuin liian pian ja vilahtaa sitten muutamassa päivässä ohitse. Valmistautumisen vaikeus onkin siinä, että mieli ja ajatukset eivät pysy vauhdissa mukana. Ja silloin meille voi käydä niin, että alamme suorittaa joulua.

Jouluna ihminen tarvitsee ennen muuta aikaa. Aika antaa mahdollisuuden pysähtyä. Ajan kanssa syntyy mieleen vapaata tilaa. Ja silloin myös joulun sanomalle annetaan mahdollisuus puhutella ja koskettaa.

Siihen aikaan

Jouluevankeliumissa ajasta ja ajan merkityksestä on puhe kahdessa kohtaa. Ajan merkitys tuodaan esiin heti alkujakeessa. Evankeliumi alkaa sanoilla ”Siihen aikaan…”. Sanat viittaavat Rooman valtakunnan ensimmäiseen keisariin, Augustukseen. Tämä oli päättänyt toimittaa verollepanon. Tapahtuman avulla evankeliumin kirjoittaja Luukas kykenee suurin piirtein määrittämään Jeesuksen syntymän historiallisen ajankohdan.

Lisäksi Luukas mainitsee Jeesuksen syntymäpaikan. Hän kertoo, kuinka Joosef ja Maria lähtivät Nasaretista vaivalloiselle matkalle kohti Betlehemiä. Vaikka Jeesusta muutoin kutsuttiin nasaretilaiseksi, tuon matkan ansiosta hänen syntymäpaikakseen kirjattiin Betlehem. Samalla Vanhan testamentin ennustus toteutui, sillä Messiaan piti syntyä tuossa kaupungissa.

Aika ja paikka olivat tärkeät: niiden avulla Luukas osoitti, että Marian poika oli todellinen ihminen, tähän maailmaan syntynyt, ei mikään ilmestys tai kuvitelma. Joulun evankeliumi kertoo todellisesta historian henkilöstä, jonka elämän alkuvaiheet tiedettiin ja muistettiin. Luukkaan muistiinpanojen ansiosta mekin tunnemme ensimmäisen joulun, yhden ihmiskunnan historian käännekohdista. Sen merkitys kävi ilmeiseksi kuitenkin vasta 30 vuotta myöhemmin pääsiäisjuhlan aikaan.

Tänään

Evankeliumin toinen aikaan viittaava sana on ”tänään”. Enkelit käyttivät sitä, kun he kertoivat paimenille jouluevankeliumin ydinsanoman: ”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.”

Luukas kertoo myös Jeesuksen syntymän syyn. Hän on paitsi Marian poika, myös paljon enemmän. Hän on alistetun kansan kaipaama ja odottama Messias, Vapahtaja, joka syntyi ihmiseksi. Tuona yönä ei syntynyt kuka tahansa; Jumalan Poika tuli läsnäolevaksi meidän ihmisten maailmaan. Hän tuli ja palautti Luojan ja luotujen yhteyden, jotta me pelastuisimme. Hän saapui luoksemme, jotta meillä olisi rauha niin Jumalan kuin toinen toisemme kanssa.

Jeesuksen syntymä on Isän Jumala keino vakuuttaa, että hän tahtoo hyvää kaikille ihmisille. Se ilmenee tavassa, jolla Jeesus kohtaa meidät. Jumalan Poika luopui taivaallisesta kunniastaan ja otti ihmisen osan. Sen vuoksi hän tietää, tuntee ja ymmärtää, mitä on olla ihminen. Kaikkivaltiuden, kaikkitietävyyden ja kaikkeen kykenevyyden sijasta hän halusi olla kaltaisemme: surra niin kuin ihminen suree, kärsiä niin kuin ihminen kärsii, ja iloita niin kuin ihminen iloitsee. Tällaista lasta, Kristusta ja Vapahtajaa, Maria piteli sylissään.

Ensimmäistä joulua voidaan syystä kutsua ihmeeksi. Se on suuri ihme, niin suuri, että ihmisjärjen on vaikea ymmärtää sitä loppuun asti. Näin oli jo Jeesuksen syntymän aikaan. Kun ihmiset kuulivat paimenten kertomuksen yön tapahtumista, he ihmettelivät. Samoin kävi lapsen synnyttäneelle Marialle: ei hän ymmärtänyt kaikkea, vaan painoi tapahtumien kulun mieleensä ja mietiskeli lapsesta sanottua. Jeesuksen syntymän merkitys avautui vasta paljon myöhemmin.

Tänään meidän sydämissämme

Jouluevankeliumissa sanalla ”tänään” on toinenkin merkitys ja ulottuvuus. ”Tänään” ei tarkoita vain Jeesuksen ainutkertaista syntymähetkeä Betlehemissä yli 2000 vuotta sitten. Monet joululaulun sanoittajat ovat oivaltaneet tämän ja pukeneet sen lauluissaan sanoiksi. He muistuttavat meitä siitä, että Jeesus-lapsi syntyy uudelleen ihmisten sydämissä.

Jouluevankeliumin ”tänään” ei ole siis vain Marian, Joosefin ja paimenten erityinen hetki. Sana ”tänään” on aikakaudesta riippumatta Jumalan lupaus jokaiselle, joka kaipaa joulun sanomaa. Marian poika on sinua ja minua, meitä kaikkia varten. Hän haluaa olla meille todellinen ja läsnäoleva; sellainen, jonka syntymällä, elämällä, opetuksilla ja toiminnalla, jopa hänen kuolemallaan, on meille tässä ja nyt pysyvä merkitys.

Sydän avoimena

Kuinka joulun ajattomasta sanomasta pääsee osalliseksi? – On monenlaisia tapoja viettää joulua ja kohdata sen sanoma. Elämäntilanteemme muuttuvat: kaikki joulut eivät ole samanlaisia. Sen vuoksi myös sanoma puhuttelee eri jouluna eri tavoin.

Joidenkin kokemus on, että joulun sanoman kohtaamiseen tarvitaan hiljaisuutta. Sen avulla mieli pysyy avoimena ja vastaanottavaisena. Jos sitä kaipaat, tulevat juhla- ja lepopäivät tarjoavat mahdollisuuden hiljaisuuteen. Voit jopa raivata tilaa hiljaisuudelle ja etsiä jostain jouluevankeliumin sanat mietiskelyn avuksi.

Joku toinen kokee joulun sanoman puhuttelevan, kun hän pääsee laulamaan joululauluja. Kolmas silloin, kun hän voi viettää joulua jälleen kerran läheistensä kanssa. Ja neljäs, kun hän katselee lasten touhuja ja huomaa näiden ilon paketteja avattaessa.

Elämäntilanteesta riippumatta joulu tulee omalla voimallaan. Joulu tulee, vaikka valmistautuminen jäisi puolitiehen. Joulu tulee, kunhan mieli pysyy sille avoimena ja sitä kaipaavana. Joulu tulee huolistaan väsyneelle, terveytensä kanssa taistelevalle, jouluyön työtehtäväänsä hoitavalle, hänellekin, joka tahtomattaan viettää joulun yksin; joulu tulee myös parhaillaan suurta hyvyyttä elämässään kokevalle. Joulu tulee sinullekin. Pidäthän vain mielesi avoinna – ensi yönä hän syntyy, sinun Vapahtajasi. Aamen.

Toivotan tämän kaupungin ja maakunnan asukkaille sekä kaikille radion kuuntelijoille levollista ja iloista joulua.

© Simo Peura